pikavippien_historia.jpg

Pikavippien historia Suomessa ja maailmalla

Pikalainoista puhutaan yleensä medioissa kriittiseen sävyyn, vaikka kyseessä on modernin, joustavan yhteiskunnan oleellinen rahoitusmuoto kuluttajille.

Pikavippi on Suomessa suosittu lainamuoto ja vakiinnuttanut nopeasti paikkansa tilapäisenä arjen rahoittajana. Pikalaina ei yleisestä uskomuksesta huolimatta ole mikään uusi ilmiö, vaan pieniä lainoja akuuttia rahapulaa helpottamaan on myönnetty jo vuosituhansien ajan. Voidaan sanoa, että ensimmäiset pikavipit myönnettiin 3500 eaa. aikoihin.

Pikavipin hakeminen on nykypäivänä kuluttajalle vaivatonta: lainan ottaja ei tarvitse vakuuksia ja saa rahat tililleen jopa minuuteissa. Viimeaikaisten lakimuutosten myötä pikavippi ei lainamuotona enää paljon eroa perinteisestä kulutusluotosta.

Pikavipit suuressa suosiossa

Suomessa ensimmäiset pikavipit myönnettiin vuonna 2005. Ne lähtivät heti nopeaan kasvuun, pikavippiyhtiöiden määrän kohottua muutamasta kappaleesta yli 50 yritykseen vain parissa vuodessa. Nopeaan kasvuun siivitti lainanoton ennennäkemätön helppous: ajanvarauksen pankkivirkailijan kanssa ja vaivaannuttavat varallisuusselvitykset pystyi ohittamaan, lisäksi lainan sai tililleen jotakuinkin saman tien.

Osansa tässä kehityksessä oli tietysti kännyköiden käytön yleistymisellä, jonka myötä lainahakemuksen saattoi lähettää lähestulkoon mistä tahansa, esimerkiksi suoraan kaupasta. Teknologiahullut suomalaiset kokivat palvelun heti omakseen.

Alusta asti myös pikalainojen huonot puolet ja niiden mukanaan tuomat ikävät ilmiöt ovat puhututtaneet Suomessa. Kuitenkin he, joille käytäntö koituu todelliseksi ongelmaksi, ovat hyvin marginaalinen ryhmä pikalainojen ottajista: Suomen Asiakastiedon julkaisemasta selvityksestä käy ilmi, että ainoastaan 1-5% suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä johtuu puhtaasti pienlainojen aiheuttamasta velkakierteestä.

Tällä tarkoitetaan sitä, että yhden velan eräännyttyä otetaan uusi laina vanhan maksamiseen ja niin edelleen, kunnes lainojen korot alkavat kertyä hallitsemattomiin mittoihin.

Vuonna 2012 koettiin pikalainayritysten huippuhetki suosion räjähdettyä ennennäkemättömiin mittoihin. Myös lainojen suuruudet olivat kasvaneet alkuperäisistä pikavipeistä, jotka todella olivat vain sadan tai muutaman sadan euron satunnaisia vippejä. Nykypäivänä lainaa voi saada jopa 3000€, eikä takaisinmaksun tarvitse tapahtua kerralla, vaan maksuohjelmasta voi tehdä itselleen hyvinkin joustavan.

3 faktaa pikavipeistä

  • Ensimmäiset pikavipit myönnettiin Suomessa vuonna 2005
  • Vuonna 2017 keskimääräinen pikavipin nostosumma oli noin 200 euroa
  • Vain 1 – 5 % suomalaisten maksuhäiriömerkinnöistä johtuu puhtaasti pienlainojen aiheuttamasta velkakierteestä
pikavippien_historia.jpg

Pikavippilain päivitys

Vuonna 2013 Suomen pikalainatoiminta muuttui jälleen uuden pikavippilain mentyä läpi eduskunnassa. Tähän johti pikaluotoista koituneet ongelmat, jotka olivat alkaneet levitä huolestuttavasti velallisten keskuudessa.

Lainsäädäntöä oli uudistettu jo aiemmin vuosina 2009 ja 2010, mutta sääntelyä haluttiin jatkaa edelleen, jotta kuluttajan oikeuksia voitaisiin valvoa entistäkin paremmin.

Suomessa pikalainojen sääntely kuuluu kuluttajansuojalain piiriin, joten vuoden 2013 muutokset tehtiin kuluttajansuojalakiin. Finanssivalvonta on julkaissut sivustollaan syvemmän selvityksen siitä, kuka valvoo pikaluottoyrityksiä, jota kannattaa vilkaista.

Jotkut kansanedustajista halusivat kieltää koko pikalainabisneksen, mutta lopputuloksena oli kuitenkin tarkasti säädelty oikeus harjoittaa edelleen pikaluottojen myöntämistä heille, joiden luottotiedot ovat kunnossa.

Uusi pikavippilaki järisytti alaa, ja sen myötä alle 2000 euron pikavippien korkokatto aleni 51 prosenttiin. Kielteisiltä vaikutuksilta ei vältytty, ja tiukempi sääntely syöksi joitakin yrityksiä kokonaan ulos markkinoilta. Samalla kuitenkin lakimuutokset vain kiihdyttivät pienlainojen ottamista.

pikavippien_lakimuutos.jpg

Tulevat lakimuutokset

Koska lakimuutos ja pikavippien korkokatto eivät tuottanutkaan toivottua tulosta siltä osin, että otetun velan määrä olisi lähtenyt laskuun, tarvitaan yleisen mielipiteen mukaan yhä lisää sääntelyä. Yle uutisoi alkuvuodesta, että käsittelyssä on oikeusministeriön muistio, jossa käsitellään mahdollisuutta ulottaa korkokatto tulevaisuudessa myös 2000 eurosta ylöspäin oleviin lainoihin.

Toinen pikavippibisnestä sivuava muutos on esitys negatiivisen luottorekisterimallin muuttamisesta positiiviseksi. Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa maksuhäiriömerkintöjen lisäksi näkyisivät myös tulot ja maksukäyttäytyminen, ja joka siten antaisi kokonaisvaltaisemman ja totuudellisemman kuvan kuluttajan taloudellisesta tilanteesta sekä maksukyvystä.

Yleisen näkemyksen mukaisesti positiivinen luottorekisteri olisi kuluttajan etu. Siitä kuitenkin hyötyisivät pitkässä juoksussa myös lainanmyöntäjät. Samalla kun se suojaisi kuluttajaa ylivelkaantumiselta, vähentäisi se merkittävästi alan toimijoiden luottotappioriskiä.

Kuluttajansuoja on keskiössä myös Euroopan unionin sisällä yhteisiä luottomarkkinoita kehitettäessä. Eri EU-maiden lainoja koskevia säädöksiä yhdenmukaistamalla tähdätään mahdollisesti EU:n sisäiset rajat ylittäviin luottotoimiin, samalla kun Euroopan unionissa keskustellaan EU-maiden yhteisestä pankkiunionista.

Mikä on pikalainojen tulevaisuus?

Liiketoiminnalliset olosuhteet muuttuvat hektisessä nyky-Suomessa ennennäkemättömän nopeasti, ja tulevaisuuden muutosten ennustaminen onkin käynyt yhä vaikeammaksi. Pikalainat ovat olleet yksi keino yksityishenkilöiden talouden väliaikaiseen kohentamiseen jo tuhansien vuosien ajan, mutta kestääkö pikalaina tulevan robotisaationkin aikakauden?

Vahva veikkaus on, että tulee kestämään. Pikalainojen poistuminen markkinoilta kokonaan näyttää nykyhetkessä äärimmäisen epätodennäköiseltä. Sääntelyllä ikäviä lieveilmiöitä on saatu joiltain osin kuriin, eikä nykykuluttaja halunne luopua näin vaivattomasta lainanottomuodosta siihen kerran totuttuaan.

Pikalainojen puolestapuhujia on myös paljon, ja onhan saman tien saatava laina kätevä niissä pulmatilanteissa, joissa asiat eivät mene aivan suunnitellusti. Auton hajoaminen tien varteen tai käteisvarkaus lomamatkalla ovat vain joitakin esimerkkejä, jolloin pikaluotto voi toimia sen hetken pelastajana.

Uudet pikavipit saattavat siis olla yhä säännöstellympiä, mutta pikalainojen määrän mahdollinen kääntyminen laskuun ei välttämättä olisi sekään huono asia. Se saattaa vain tarkoittaa, että pikalainabisnes on tavoittamassa hyvää tasapainoa, mikä taas tietäisi vakautta kaikille osapuolille sekä hallitumpaa velanhoitoa kuluttajille.