pikavippejä.jpg

Mihin suomalaiset käyttävät pikavippejä -tutkimus

Pikavippeihin liittyvässä keskustelussa mennään usein ääripäästä toiseen. Jos lähtee mukaan ajatukseen, että vipit ovat lähtökohtaisesti joko hyvästä tai pahasta, on helppo hukkua luulojen ja olettamusten alle. Jotkut ajattelevat, että kaikki pikavipit pitäisi kieltää lailla. Toiset, että niihin liittyvää sääntelyä tulisi löyhentää.

Sanotaan, että pikavipit eriarvoistavat, ja sitten taas, että ne luovat tasa-arvoisempia mahdollisuuksia oman talouden suunnitteluun tiukissakin tilanteissa. Mikä oikein on totuus?

Selvää on ainakin se, että monet suomalaiset käyttävät pikavippejä. Usein tuntuu, että keskustelu niistä kallistuu helposti suuntaan, jossa pikavippien kanssa ongelmiin joutuneiden puolesta puhutaan syyttävään sävyyn, jolloin pikalainayhtiöt joutuvat puolustuskannalle.

Hiljaisen enemmistön, eli kuluttajien, jotka pitävät pikalainoja itselleen hyödyllisinä ja hoitavat niiden takaisinmaksun ongelmitta ja sovitusti, ääntä ei kuulla oikein missään. He eivät pidä meteliä itsestään, koska ovat palveluun tyytyväisiä.

Suomalaiset tunnollisia velanmaksajia

Kaikesta päätellen voidaan olettaa, että pikavipit ovat tulleet jäädäkseen, sillä ne ovat suomalaisten keskuudessa erittäin suosittu lainamuoto. Kaikki pikavipit otetaan jonkinlaiseen tarpeeseen. Tarkemmat syyt niiden ottamiseen ovat monenkirjavia, mutta joitakin yhteisiä linjauksiakin löytyy. Yksi niistä on akuutti tarve, tai jopa hätätila, jossa kuluttaja tarvitsee pikavipin heti tilille. Toinen taas pitkäaikaisempi suunnitelma, johon pääsemiseksi satunnaisia budjetin paikkauksia tarvitaan aina silloin tällöin tukemaan varallisuuden kehitystä.

Välittömästi tilille siirretty laina on pelastanut monet akuutista pulmatilanteesta. Kun tili on tyhjä tai sille ei jostain syystä ole pääsyä, auttaa pikavippi tukalan tilanteen yli jopa minuuteissa. Etenkin nykypäivän hektisessä elämänmenossa taloudelliset tilanteet muuttuvat joskus nopeastikin, ja menot saattavat satunnaisesti kasvaa. Tuolloin voi äkillistä budjettivajetta paikata pikavipillä helposti ja ilman turhaa säätöä. Pääsy helposti saatavaan lainaan ilman vakuuksia ja paperinpyörittelyä nähdään modernissa valtiossa lähes kansalaisoikeutena: tekstiviestillä haettava laina on nykyaikaa, ja sopii liikkuvan nykysuomalaisen elämäntapaan.

Velka -sanalla on lähtökohtaisesti negatiivinen kaiku, vaikka usein se on edellytyksenä vakaudelle, investoinneille ja mahdollisuudelle alkaa kerryttää varoja. Suomessa velka on oikeastaan edellytys elämän rakentamiselle tavallisen ihmisen näkökulmasta. Esimerkiksi ruotsalaisiin verrattuna on keskivertokansalaisen täällä aloitettava paljon matalammalta, ja velkaa on otettava lähes poikkeuksetta omaa elämää rakentaessa.

Tämä johtuu siitä, että vaurastuminen on Suomessa vielä suhteellisen uutta, eikä meillä valtiona ole vielä vanhan ja vakaan pääoman perintöä selustallamme. Velan ottoa ei Suomessa arastella, vaan se suunnitellaan yleensä huolellisesti ja takaisinmaksu budjetoidaan realistisesti. Suurin osa suomalaisista hoitaakin velkansa mallikkaasti ja ajallaan.

Pikavippejä käytetään:

  • Yllättäviin menoihin, kuten lääkärikuluihin tai hajonneen kodinkoneen korvaamiseen
  • Arkielämän kuluihin ennen palkkapäivää
  • Vapaa-ajan harrastuksiin
suomalaiset_pikavipit.jpg

Epätasaiset tulot horjuttavat arkea

Pikavipit paikkaavat loistavasti satunnaisia aukkoja arjen budjetoinnissa. Yleinen virhekäsitys on, että pikavippien hakijat olisivat jollakin lailla holtittomia, eivätkä hallitsisi omaa rahankäyttöään. Usein kyse on kuitenkin todellisuudessa siitä, ettei omaa tulokehitystä pysty itsestä riippumattomista syistä ennustamaan. Yllätyksiä tulee, vaikka kuinka pyrkisikin suunnittelemaan ja budjetoimaan elämäänsä tarkasti.

Nykyaikana pätkätöiden, freelance-hommien ja muiden osa-aikaisten työsopimusten ollessa varsin yleisiä, voi yksittäisen henkilön taloudellinen tilanne vaihdella kuukaudesta toiseen paljonkin. Kuitenkin elinkustannukset ovat yleensä melko samat kuusta riippumatta. Tällöin heikomman tulon kuukautta voi väliaikaisesti kohentaa pikavipillä, jolloin vakaviakin seuraamuksia aiheuttavia tapahtumaketjuja voi välttää, kunnes rahatilanne taas kohenee.

Esimerkiksi vuokran maksua ei kovin montaa kertaa voi yleensä lykätä, ennen kuin häädön uhka on jo todellinen. Jokainen freelance-työtä tehnyt puolestaan tietää, ettei palkkioita aina makseta ihan sovitussa aikataulussa, vaan joskus rahoja joutuu odottelemaan viikkoja työprojektin loppumisen jälkeen. Ilman pikavippejä monen arkielämä menisi hankalaksi, kun lainan tuomaa joustonvaraa ei arjessa olisi lainkaan.

Uudet pikavipit ovat paremmin säänneltyjä kuin alun perin Suomen lainamarkkinoille tuodut. Ne vastaavat monella tapaa jo perinteisiä kulutusluottoja tai tavallista luottokorttia.

Pikavipit nuorten aikuisten arjessa

Koska pikavipit ovat lainamuotona vielä melko tuore ilmiö, ei virallista tutkimustietoa siitä, mihin suomalaiset ottamiaan pikavippejä käyttävät, ole toistaiseksi paljoakaan. Siksi uskomukset ottavat julkisessa asian käsittelyssä helposti vallan. Uudet pikavipit pääsivät kuitenkin tutkimuksen kohteeksi jo varhaisessa vaiheessa opiskelijoiden toimesta.

Esimerkkinä Hanna Virtanen, joka teki vuonna 2009 Laurealle opinnäytetyön aiheenaan 18-30-vuotiaiden pikavipin käyttö. Hänen tutkimuksissaan ilmenee selkeästi erottuvina kaksi ryhmää: todellisiin tarpeisiin vastuullisesti pikavippejä ottavat sekä ne, joilla pikavippien ottamista ei olla mietitty ihan loppuun asti, mistä syystä takaisinmaksussa saattaa ilmetä ongelmia.

Virtasen opinnäytetyön kyselyssä, johon pikavippejä ottavat itse vastasivat, tavallisimmaksi syyksi pikavipin ottoon oli nimetty ruuan ostaminen ja vapaa-ajan vietto. On toki otettava huomioon, että kyseessä on jo vuosia vanha tutkimus, eikä sen tuloksia voida pitää enää aukottomasti tähän päivään sopivina, mutta se tarjoaa joka tapauksessa kuluttajien itsensä antamaa näkökulmaa siihen, mitä syitä Virtasen tutkimalla ikäryhmällä on pikalainojen ottamiseen.

Tutkimustulosten oikeellisuutta tukevat myös Kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksen tulokset vuodelta 2006, joiden mukaan syyt pikavippien ottoon olivat hyvin samankaltaisia.

Palvelun väärinkäyttäjiäkin toki on, joiden kohdalla luotonmyöntäjä ottaa usein takkiinsa luottotappion merkeissä. Julkisuudessa ollaan usein huolissaan velallisten puolesta, mutta usein unohdetaan, että ei ole myöskään lainaa myöntävän yrityksen etu, jos lainaa ei makseta takaisin. Lainan myöntäessään liikeyritys ottaa periaatteessa aina riskin lainaamansa summan menettämisestä.

Pikavipit peruselintarpeiden tukena

Virtasen opinnäytetyön keskittyessä vain tietyn ikäryhmän lainanhakuun, on useiden tutkimusten mukaan tyypillisin pikalainaaja tavallinen keski-ikäinen suomalainen. Vaikka toisin usein luullaan, yleisimmin pikavippi otetaan päiväsaikaan ja viikolla, viikonloppupainotteisten ja myöhäisillan pikavippiasiakkaiden ollessa lainanhakijoiden keskuudessa selkeässä vähemmistössä.

Pikavippejä otetaan paljolti johtuen peruselintarpeiden niukkuudesta. Takuu-Säätiön tilasto vuodelta 2013 osoitti, että asuntovelallisten ottamat pikavipit olivat jyrkässä nousussa ja tuplaantuneet määrällisesti viiden vuoden sisällä. Suomessa pienituloinenkin voi saada asuntolainan ja nähdä sen järkevänä siirtona, koska korot ovat pitkään olleet matalalla ja vuokrat ovat suhteessa kalliita.

Asuntolainan hoitomenojen lisääntyminen saattaa ajaa kuitenkin velallisia taloudelliseen umpikujaan. Asunnon omistus on monelle suomalaiselle tärkeää ja osa jonkinlaista aikuistumisriittiä, mutta se vaatii tarkkaa pitkän tähtäimen budjetointia. Omistusasunnosta voi pahimmassa tapauksessa muodostua köyhyysansa, josta voi taloudellisesti huonoina aikoina olla hyvinkin vaikea päästä eroon.

Syitä pikavippien ottamiseen on varmasti yhtä monta kuin on ottajiakin, mutta pääosin lainatarve vaikuttaa liittyvän tavallisen keskivertosuomalaisen elämän perustarpeista koostuvien kulujen peittoamiseen. Toisaalta asuntovelalliset voivat olla suhteellisen varakkaitakin, mutta osa heistä on vain saattanut yliarvioida tulokehityksensä ja sitä mukaa myös maksukykynsä, ja ovat siitä johtuen haukanneet asuntomarkkinoilta itselleen liian suuren palan.

Nykypäivänä tyypillinen työelämän epäsäännöllisyys ja -varmuus voivat myös aiheuttaa tarvetta paikkailla taloutta silloin tällöin erilaisilla kulutusluotoilla heillekin, jotka eivät perinteisesti matalaan tuloluokkaan kuuluisikaan.