positiivinen_luottorekisteri.jpg

Positiivinen luottorekisteri ja sen vaikutukset kuluttajaan

Suomen Asiakastieto on perustamassa uutta luottotietojärjestelmää, joka perustuu niin sanottuun positiiviseen luottotietoon negatiivisen sijasta. Näin päivitystä kipeästi kaipaavan järjestelmän on määrä siirtyä nykyaikaan nopeamman ja jouhevamman tiedonvälityksen avulla.

Mutta onko negatiivisen kääntäminen positiiviseksi kuitenkin pelkkä imagotemppu, vai mistä oikein on kyse? Jutussa käydään läpi positiivinen luottorekisteri ja sen vaikutukset kuluttajaan.

Positiivinen luottorekisteri – kaivattu ja kannatettu päivitys

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri. Se tarkoittaa, että luotonmyöntäjä saa luottorekisteristä hakiessaan tietoonsa ainoastaan kuluttajaa koskevaa maksuhäiriötietoa, eli pelkästään negatiivisia merkintöjä.

Tämänkaltaiset merkinnät luottotiedoissa lyövät kuluttajaan välittömästi tietynlaisen leiman ja siten antavat usein virheellisesti kuvan jo jollakin lailla syrjäytyneestä henkilöstä. Tämähän ei kuitenkaan pidä kaikkien kohdalla lainkaan paikkaansa.

Sen vuoksi tuntuukin epäjohdonmukaiselta, että yksi ainoa häiriömerkintä maksutiedoissa saattaa rangaista kuluttajaa kohtuuttomasti.

Positiivinen luottorekisteri taas tuo esiin kuluttajasta muutakin luottoluokitukseen kuuluvaa tietoa kuin velkaantumisen. Siihen kirjataan velkojen lisäksi kuluttajan tulot ja maksukäyttäytyminen. Sen myötä positiivinen luottotieto antaa rahoitusyhtiölle tai pankille luotettavan ja ajankohtaisen kuvan kyseessä olevan henkilön maksukyvystä ja -halusta.

Tiedot voivat siten vaikuttaa joko kielteisesti tai myönteisesti lainan hakuun, mutta asiakas on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeudenmukaisemmassa asemassa, eikä yksi häiriömerkintä luottotiedoissa sulje heti kaikkia ovia.

Enemmän epäilyjä positiivinen luottorekisteri on aiheuttanut luotonmyöntäjien liiketoiminnan suhteen, josta Mikko Pohjola teki jo vuonna 2011 tutkielman Aalto-yliopistolle.

Positiivinen tietojärjestelmä on luotu kuluttajaluottojen myöntämistä varten. Siihen osallistuu kuluttajaluottoa myöntäviä tahoja, jotka voivat arvioida järjestelmän tarjoamien keinojen turvin täysin faktaperusteisesti luotonhakijan maksumahdollisuuksia. Positiivinen luottotieto nähdään tähän päivään sopivaksi järjestelmäksi, jossa aikaa vievään paperinpyörittelyyn ei kukaan halua enää käyttää aikaansa. Asioiden odotetaan nykyään etenevän nopeasti ja vaivatta lainanhausta päätökseen.

Sekä finanssiala että Finanssivalvonta puoltavat nykyisellään positiivisen luottorekisterin perustamista. Finanssiala teki kannassaan täyskäännöksen vuonna 2017 ja on nyt sitä mieltä, että kaikkien luottotoimintaa harjoittavien yhtiöiden on oltava positiivisessa luottorekisterissä mukana. Myös kansanedustajien keskuudessa esitystä kannatetaan laajasti yli puoluerajojen. Sen uskotaan toimivan tehokkaana torjuntamuotona ylivelkaantumisen ongelmaa vastaan.

luottorekisteri.jpg

Uhka vai mahdollisuus?

Positiivisen luottorekisterin myötä asioiden käsittely tulee helpommaksi kaikille osapuolille. Aiemmin asioiden hoitokykyään ja –halukkuuttaan todistaakseen luotonhakijan tuli toimittaa luotonantajalle itse kopiota palkkatodistuksista ynnä muista oleellisista dokumenteista. Pitkä prosessi toisaalta varmisti, ettei lainaa haettu tuosta vain, mikä joidenkin kuluttajien kohdalla on ollut hyvä asia.

Positiivisen luottorekisterin tiedot eivät tule kenen tahansa näkyville, eikä niitä saa tarkastella ilman kuluttajan lupaa: järjestelmästä saatavaa tietoa saa hakea ainoastaan kuluttajan suostumuksella maksukyvyn arviointiin. Kuluttajalla on myös oikeus koska tahansa tarkastaa järjestelmässä näkyvät tiedot itsestään.

Suomeen puuhattava positiivinen luottotietojärjestelmä on eri asia kuin joissakin muissa Euroopan maissa käytössä oleva positiivinen luottotietorekisteri. Näiden erona on se, että muualla luotonmyöntäjät päivittävät tietonsa rekisterissä vain tietyin väliajoin, esimerkiksi kerran kuukaudessa, kun taas Suomen Asiakastiedon ylläpitämässä järjestelmässä positiiviset luottotiedot kerätään kuluttajan toimeksiannosta täysin ajantasaisesti. Tietoja ei tallenneta rekisteriin ollenkaan, vaan ne siis tarkastetaan joka kerta tapauskohtaisesti lainanhakuprosessin alkaessa.

Positiivisessa luottorekisterissä on kansalaisia huolettaneitakin seikkoja. Näitä ovat muun muassa henkilötietoturva sekä yksityisyyden suoja. Nämä asiat otetaan vakavasti Asiakastiedon toimintaperiaatteissa. Jokainen palvelussa mukana oleva yritys on allekirjoittanut sopimuksen, jossa määritellään tarkasti luvat tietojen käytöstä.

Faktat positiivisen luottorekisterin takana

Kulutusluottoja myönnetään kiihtyvällä vauhdilla tämän päivän Suomessa. Pääosin suomalaiset kuluttajat ovat tunnollisia lainanmaksajia, joiden elämää helpottavat kulutusluotot ovat kaivattu apu arjessa. Joidenkin kohdalla ongelmat kuitenkin ovat kasaantuneet.

Asiakastieto julkaisi vuoden 2017 alussa grafiikan kuvaamaan maksuhäiriöisten suomalaisten määrän kehitystä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sen mukaan vuodesta 2008 lähtien maksuhäiriöisten määrää kuvaava käyrä on ollut joka vuosi tasaisen nousujohteinen.

Vuonna 2008 maksuhäiriöisten määrä oli 292 500 ja vuonna 2016 jo 373 100. Karut numerot puhuvat puolestaan ja viime aikoina sekä päättäjien että alan toimijoiden keskuudessa onkin alkanut vallita yhteinen tahto hillitä velkaantuneiden kuluttajien ongelmien riistäytymistä käsistä.

Yksi selkeästi esiin nousevista ongelmista velkaantuneiden keskuudessa on siis se, että maksuhäiriöt kertyvät yhä useammin samoille henkilöille. Tämä lisää entisestään kasvavan eriarvoistumisen ongelmaa Suomessa.

Kulutusluottojen saatavuutta yleisesti ei haluta rajoittaa, mutta maksuongelmaisten elämänhallinnan heikentymiseen halutaan pystyä puuttumaan ennaltaehkäisevästi.

Vippi.fi lainapalvelun suomalainen taustayhtiö Tact Finance Oyj kannattaa positiivista luottorekisteriä ja peräänkuuluttaa luotonantajan vastuullisuutta.

Tavallisen kuluttajan harteille sälytetty vastuu negatiivisessa luottorekisterissä on joillekin yksilöille liikaa, ja tuolloin lainanmyöntäjän tulee osoittaa lainatoiminnan rajat. Yleisissä säädöksissä on otettava huomioon se seikka, etteivät kaikki syystä tai toisesta pysty tarvittavaan vastuunottoon.

Luottoluokitus

Luottoluokitukseen lisätään ajankohtaiset tulo- ja varallisuustiedot.

Rekisteri

Rekisteri antaisi luotettavan ja ajankohtaisen kuvan henkilön todellisesta maksukyvystä.

Tavoitteet

Positiivisen luottorekisterin uskotaan torjuvan ylivelkaantumista huomattavasti nykyisiä keinoja tehokkaammin.

vippi.fi.jpg

Maksuhäiriömerkinnän tehottomuus

Voimaan astuessaan järjestelmä hyödyttäisi lainanhaku ja -myöntämisprosessissa sekä luotonmyöntäjää että -hakijaa. Hyvällä syyllä voitaneen siis sanoa, että muutos todella toisi positiivisemman toimintaympäristön eri osapuolille.

Luotonantaja ei tuolloin erehtyisi myöntämään lainaa maksukyvyttömälle kuluttajalle, ja välttyisi näin taustat tarkistamalla aiheuttamasta yritykselle vahingollisia luottotappioita. Myös kuluttaja välttäisi itselleen epäsuotuisan tilanteen, jonka myötä ajautuisi puolivahingossa velkakierteeseen, eikä pystyisi enää maksamaan takaisin ottamaansa lainaa.

Kuluttajan luottotietojen näkeminen kokonaisuudessaan on oleellista, jotta todellinen maksukyky paljastuu. Perinteisen luottotietohäiriömerkinnän tarkoitus lienee ollut alun perin toimia vastaavalla tavalla: ilmentää kuluttajan epäluotettavuutta maksujen hoitamisen suhteen ja siten signaloida alkavia ongelmia.

Lainanhakuprosessit olivat kaiken kaikkiaan ennen hitaampia, jonka vuoksi tällainen järjestelmä toimi. Tämän päivän todellisuudessa moni on kuitenkin ylivelkaantunut ja pulassa jo ennen ensimmäistäkään maksuhäiriömerkintää, koska lainoja haetaan ja myönnetään niin nopealla tahdilla.

Positiivisen luottotietorekisterin halutaan täten vähentävän ylivelkaantumisen mahdollisuutta jo ennen kuin maksuhäiriöitä on edes syntynyt.

Suomen Asiakastieto on julkaissut listauksen, jossa ilmoitetaan kaikki järjestelmän tietojen vaihtoon osallistuvat yhtiöt.