millainen_on_vippi_asiakas.PNG

Millainen on tyypillinen Vippi-asiakas?

Vippi.fi | 17.01.2018 10:00

Millainen on kulutusluottoja myöntävän rahoituslaitoksen asiakas oikeasti? Me päätimme selvittää asian.

Keräsimme Saldo Finance Oyj:n asiakastietokantaan kerättyjä tietoja asiakkaistamme, teimme yhteenvedon ja analysoimme keskivertoasiakastamme.

Vipin kuluttajatutkimus paljastaa, että keskivertoasiakkaamme ei ole ollenkaan stereotyyppinen pikavippien nostaja, vaan hyvinkin tavallinen suomalainen kuluttaja.

Tyypillinen Vippi-asiakas on:

39-vuotias ruuhkavuosia elävä lainaaja

Perinteisesti vakuudettomat pikalainat ja kuluttajaluotot on kuvattu ikäryhmien ääripäiden ongelmina. Tyypillisenä lainaajana pidetään joko juuri omilleen muuttanutta nuorta, joka ei vielä hallitse rahankäyttöään ja taloutensa hallintaa tai pienen eläkkeen turvin elävää eläkeläistä.

Konsernimme keskivertoasiakas poikkeaa tästä stereotyypistä täysin: asiakkaamme onkin itse asiassa varhaisessa keski-iässä oleva työssäkäyvä kuluttaja. Netistä haettavat vipit ovat hyvin laajan asiakaskunnan käytössä.

Asiakkaidemme keski-ikä on 39 vuotta ja reilusti yli puolet, 66 %, kaikista asiakkaistamme ilmoittaa olevansa vakituisessa työsuhteessa. (Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten työllisyysaste oli 2017 loppuvuodesta 70,4%.)

Hulvattoman nuoruuden sijaan asiakkaamme vaikuttaisivat elävän ruuhkavuosiksi kutsuttua reippaan railakasta ajanjaksoa, jolloin raha virtaa lasten erilaisiin harrastuksiin, toppapukuihin, koulutarvikkeisiin, vakuutuksiin, auto- ja asuntolainoihin ja muihin lapsiperheen menoihin.

Vuonna 2016 suomalaisten yleinen keskipalkka oli 2500 € kuukaudessa.

Asiakkaamme jäävät tässä vertailussa juuri ja juuri hiukan tämän alle, sillä kaikkien asiakkaidemme keskiarvotulot olivat selvityksemme mukaan 2230 €. Tämä on hiukan alle keskipalkan, mutta silti keskivertosuomalaisen tavallinen ansio.

83 % lainaajista maksaa maksuaikataulun mukaisesti

Nykyinen kuluttajaluotto on usein Vipin kaltainen tuote, eli asiakkaalle myönnetään luottoraja, jolta voi nostaa rahaa oman tarpeen mukaan.

Yleinen kuluttajaluottojen käyttöä koskeva käsitys kuitenkin lienee, että niitä käyttävät ja hakevat nostavat kerralla koko myönnetyn lainan tililleen sen suuremmin suunnittelematta sen käyttökohdetta. Vippi-asiakkaat kuitenkin vaikuttavat olevan hyvin maltillisia rahannostajia: asiakkaidemme keskinosto on 235 €.

Kaikkein positiivisin huomio infograafista on kuitenkin tämä: 83 % kuluttajaluottoa nostaneista asiakkaistamme maksaa lainansa takaisin sovitussa maksuaikataulussa.

Maksuaikataulun säntillinen noudattaminen on todennäköisesti seurausta siitä, että koska myöntämämme luottoraja on suurimmillaan 2000 €, ovat lainan myöntämistä koskevat kriteerit huomattavasti tiukemmat kuin historialliseen pikavippiaikaan.

Vipin myöntämä luottoraja on asiakkaan käytettävissä 24/7 eli periaatteessa asiakkaamme voivat nostaa rahaa milloin vain. Pikavippien myöntäminen yöllä, tarkemmin klo 7 – 23 välisenä aikana, on kielletty vuonna 2010 tapahtuneen lakimuutoksen myötä. Luottoraja rinnastetaan kuitenkin luottokorttiin, joten se on aina asiakkaan käytössä.

Yleisin lainanhakupäivä on tästä huolimatta arkinen maanantai eikä viikonloppu.

54 % asiakkaistamme hakee lainaa mobiililaitteella. Kännyköiden luvatussa maassa siis edelleen lähes puolet aikuisista hoitaa raha-asioitaan muulla päätelaitteella.

Hakijoiden korkeahko keski-ikä saattaa vaikuttaa näihin lukuihin, sillä nyt keski-ikää hipova ikäluokka on tutumpi perinteisten päätelaitteiden käyttäjä.

Millainen on suomalainen lainanhakija?

Näyttäisi siltä, että kuluttajaluotosta on tullut luonteva osa arkea. Vaikka asiakkailla on mahdollisuus nostaa kerralla jopa 2000 € lainaa tilille, pysyttelee keskimääräinen nosto hyvin kohtuullisessa reilun 200 € määrässä.

Tarkoituksena ei olekaan nostaa luottoa kerralla niin sanotusti tappiin ja hurvitella lainarahalla. Todennäköisemmin tällainen summa paikkaa pientä vajetta pankkitilillä yllättävien menojen yllätettyä. Tai se nostetaan arjen hankintoihin, joihin palkkatulot eivät muuten riitä.

Arkiseen käyttötarkoitukseen viittaa myös lainaajien keski-ikä. Keski-ikää lähentelevät nelikymppiset harvemmin enää rällästävät oman tai lainarahan turvin. Enemmän rahaa kuluu normaaliin arjen pyörittämiseen, lasten harrastuksiin, ruokaan, kulkuvälineisiin, vakuutuksiin ja muihin juokseviin kuluihin.

Jos palkka ei joinakin kuukausina riitä, kun lapsi rikkoo kolmannen toppahaalarin kuluvan talven aikana tai puhelin vain itsestään hajoaa koulupäivän aikana, voidaan kääntyä lainatilin puoleen ja nostaa hiukan joustoa luotolta. Lainan ei tarvitse olla suuri, mutta se voi olla juuri sen verran, että se helpottaa hektistä arkea.

Keskipalkan turvin pärjätään pääasiallisesti, mutta todennäköisesti ainakaan lapsiperheissä se ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin hankintoihin tai yllättävien kustannusten kattamiseen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten milleniaalien ikääntyminen tulee vaikuttamaan mobiililaitteen käyttölukuun. Nelikymppiset ovat vielä tottuneita käyttämään perinteisiä päätelaitteita, läppäriä ja pöytäkonetta, “virallisten” asioiden, kuten raha-asioiden hoitamiseen.

Puhelimen turvallisuuteen ei ehkä luoteta ja pankkitunnuksien syöttämistä puhelimella moni ehkä välttää tietoturvariskien pelossa. Nuorempi sukupolvi on kasvanut puhelin kourassa, joten luku tulee varmasti muutaman vuoden sisällä nousemaan hurjasti.

Ikä näkynee myös siinä, että pääosa asiakkaista maksaa lainansa takaisin ilman suurempia ongelmia, vaikka pikavippejä käsittelevästä uutisoinnista saakin sen kuvan, että vipin hakeminen vie talouden kuralle väistämättä.

Tilastomme mukaan jopa 83 % kaikista asiakkaistamme noudattaa lainansa takaisinmaksuaikataulua. Lainat eivät siis pääsääntöisesti siirry perintään, oikeudelliseen perintään tai sitä myötä ulosottoon.

Koska asiakkaita on satoja tuhansia, mukaan totta kai mahtuu niitäkin, joille laina aiheuttaa ongelmia ja jotka eivät hallitse talouttaan. Tämä ryhmä on kuitenkin selvästi vähemmistössä, mikä on myös luotonmyöntäjän kannalta tavoiteltava tilanne. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, tavoitteena ei ole myöntää mahdollisimman paljon lainaa täysin ehdoitta.

Hyvä asiakas on asiakas, joka käyttää lainaansa vain tarvittaessa, fiksusti ja on maksukykyinen. Lainaa ei koskaan missään tapauksessa makseta henkilölle, jolla on jo maksuvaikeuksia.

Lue lisää